Havaitsen monissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa käydessäni kuinka haasteellista johdon on johtaa (saatika tarvittaessa käskyttää) ihmisiä, jotka he näkevät kollegoina. Kun tohtoreita vilisee, on yhden tohtorin – joka nyt pitää rehtorin hattua – vaikea kajota itsekin arvostamaansa tutkijan ja opettajan autonomiaan.

Lue koko kirjoitus »

Luot lisäarvoa tehostamalla perustoimintojasi. Resurssejasi vapautuu, läpimenoajat lyhenevät, rutiinit sujuvat vauhdikkaasti.

Eniten lisäarvoa luot kuitenkin silloin, kun luot jotain ennennäkemätöntä, yhdistelet uudella tavalla, löydät sotkuiseen asiaan aivan uuden näkökulman. Kuten Seth Godin sanoo uudessa Linchpin -kirjassaan:

Jos teet työtä, jossa joku kertoo sinulle mitä tehdä seuraavaksi, et pysty luomaan lisäarvoa.

Hyvin kiteytetty. Ammatillisilla oppilaitoksilla ja yliopistoilla jos millä, on työ, jossa suurin arvo luodaan kyvyllä pilkkoa, rakenteistaa, selkeyttää ja paketoida jokin sellainen kokonaisuus, jossa itsestään selvää etenemispolkua ei ole! Olipa kyse perustutkimuksesta tai uuden tutkinnon luomisesta tai olemassaolevan tutkinnon ajanmukaistamisesta.

Mikä tahansa toiminnanohjausjärjestelmä tukee tehokkaita perusprosesseja. Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä tukee myös uuden luomista – sitä työtä, jossa syntyy kaikkein suurin lisäarvo!

Valtaosa yrityksistä ei ole kovin kiinnostuneita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamista tutkinnoista sinänsä. Ne ovat kiinnostuneita osaamisesta.

Moni oppilaitos kuitenkin yhä vain tarjoaa liike-elämälle tutkintoja.

Tässä ilmenee tuotantolähtöisen ja markkinalähtöisen toiminnanohjauksen perustavanlaatuinen ero. Sen ymmärtäminen on tärkeää, jos oppilaitos haluaa menestyä kyvykkyyksien kehittäjänä.

Lue koko kirjoitus »

Toiminnanohjaukseen kuuluu perinteisen opetus- ja tutkimustoimen lisäksi mm.:

• Kehityshankkeet yhteistyöyritysten kanssa
• Riskienhallinta
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kysymykset
• Perustutkimustoiminnan linkittäminen innovointiin ja sovelluksiin
• Koulutuspalveluiden myynti

Lue koko kirjoitus »

11. KÄSKY: Ota huomioon kaikki vaiheet ja jatkuvuus: strategiset linjaukset – toiminnan suunnittelu – toimeenpano ja seuranta – raportointi ja analysointi – viestintä.

Koko ketju on tärkeä. Erityisesti nostan nyt esiin viimeisen vaiheen eli tiedon viestinnän ja julkaisun. En tarkoita viestintää yleensä, vaan toiminnanohjaustietoa, joka kertoo mitä todella tapahtui, suhteessa siihen mitä suunniteltiin.

Olen huomannut, että harva koulutusorganisaatio tekee itsensä kovin läpinäkyväksi. He eivät juurikaan julkaise johtamiseen liittyvää tietoa. Eivät sisäisesti eivätkä ulkoisesti. Vaikeinta tuntuu olevan säännöllinen sykli toiminnan seurannassa ja siinä, kuinka tätä raportointia käytetään osana johtamista. Läpinäkyvyyden kulttuuri puuttuu.

Lue koko kirjoitus »

Asiantuntijayritysten johtamisesta monta kirjaa (lyhyt lista) kirjoittanut David Maister kertoo osuvasti siitä haasteesta, johon jokainen muutoshankkeen vetäjä törmää:

“Often, I can see what the client needs to do, and I can get the client to understand that it needs to be done.

But getting it done – dealing with politics, resistance, fear, turf battles, the need for consensus – really stretches my skills. The process that is required is emotionally charged, and I was never trained in this.”

Lue koko kirjoitus »

Toiminnanohjausjärjestelmä on johtamisen väline. Samoin prosessit ja toimintamallit.

Johtamisen välineet on kevään kattoteemamme tässä blogissa.

Tarkastelemme erityisesti yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja oppilaitoksia. Käsittelemme toimintaa, tiedonhallintaa ja muutosta. Kerromme, mitä olemme oppineet toiminnan ja organisaatioiden kehittämisestä.

Käsittelyssä ovat kaikki keskeiset elementit: Strateginen suunnittelu, organisaatiorakenne, johtamisperiaatteet, osaamisen kehittäminen ja kulttuuri, toimintaprosessit, laadunvarmistus, tietojärjestelmät ja hankejohtaminen.

Tieto ei itsestään johda toimintaan.

Tämän tietävät kaikki, joilla on keittiössään sarja tunnettujen kokkien kirjoittamia reseptikirjoja, mutta harvoin vieraita ihastelemassa valmiita keitoksia. Tämän tietävät kaikki, jotka ovat lukeneet kuntoiluoppaan – ja tietävät nyt kuntoilusta kaiken – mutta ovat silti huonokuntoisia.

Eikä liene ketään tupruttelijaa, joka ei täydellisen hyvin tietäisi, että tupakointi on haitallista.

Tarvitset toiminnan kehittämiseen mallit ja järjestelmät. Aivan ensimmäiseksi tarvitset kuitenkin kulttuurinmuutoksen.

Sinun on saatava itsesi ja porukkasi haluamaan ja tekemään sitä, minkä jo tiedät oikeaksi.

10. KÄSKY: Hyödynnä kansallisia hankkeita, mutta älä ole niiden vanki – kaiken ytimessä on kuitenkin oman toiminnanohjauksesi erityispiirteet!

Samat kehittämistarpeet toistuvat läpi korkeakoulusektorin. Se on synnyttänyt kansallisia yhteishankkeita, joissa jaetaan parhaita käytäntöjä. Esimerkiksi korkeakoulujen ja Opetusministeriön RAKETTI-hankkeen oppilaitosten johtamisessa tarvittavien tietojärjestelmien ja -mallien kehittämiseksi.

Aloita toimintasi kehittäminen kuitenkin omista tarpeistasi! Se, mitä tehdään muualla, ei aina ole kiirellisin hoidettava omassa organisaatiossasi.

Lue koko kirjoitus »

Olemme toteuttaneet kymmeniä ja taas kymmeniä toiminnan kehittämishankkeita ammatillisille oppilaitoksille ja yliopistoille.

Lista asioista, jotka olemme matkan varrella oppineet. Tässä 11 kivikovaa käskyä!

Lue koko kirjoitus »