Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö on perusteltua, kun haluat vauhtia, lisäresursseja ja lisäosaamista. Konsultilla on monta hyödyllistä roolia.

Joskus asiantuntija kuitenkin ajautuu rooliin, jossa häntä käytetän väärin.

Lue koko kirjoitus »

8. KÄSKY. Panosta prosessin alkuun – strategiseen ohjaukseen ja vuosisuunnitteluun, tällä nivotaan yhteen tuloksen tekemisen edellytykset!

Alkutahdit ratkaisevat: Ensinnäkin, asettamasi strategiset tavoitteet ja niiden nivominen toiminnaksi ohjaa koko toiminnan kehittämistä. Toiseksi, henkilöstösi päättää heti startissa, kuinka he suhtautuvat kehitystyöhön – näitä asenteita on myöhemmin työlästä muuttaa.

Mitä se tarkoittaa?

Lue koko kirjoitus »

Toiminnanohjaushanke on aina toiminnan kehittämishanke. Se tarkoitaa väistämättä koulutusta. Mutta kuinka mitata koulutuksen onnistumista?

Suosittelen perustaksi Donald Kirkpatrickin jo vuonna 1959 esittelemää mallia, joka pitää edelleen kutinsa. Siinä on neljä tasoa (otin vapauden muotoilla niiden suomenkielistä otsikointia):

Lue koko kirjoitus »

7. KÄSKY “Tarkastele toiminnanohjausta laajasti, koska sillä on suorat riippuvuudet ja kytkennät kaikkiin prosesseihin, laadun hallintaan ja perusjärjestelmien tehokkuuteen!”

Jos johto tai työntekijät näkevät sen muusta toiminnasta erillisenä, toiminnanohjauksesta tulee sfääreissä liitelevää amerikkalaista management-slangia ja menetelmäjargonia johdon kalvoille ja puheisiin. Vain kytkemällä toiminnanohjaus arjen ilmiöihin, sille saadaan ihmisläheinen ja käytännöllinen ilmentymä –  meidännäköinen työkalu toimintamme ohjaamiseksi ja kehittämiseksi.

Fiksu organisaatio ei siis tee investointia toiminnanohjausjärjestelmään, vaan uuteen toimintatapaan.

Lue koko kirjoitus »

9. KÄSKY: Vaadi kehittämisessä vaiheistettua etenemistä osatuloksin, näin vältyt riskeiltä ja säästät rahaa!

Toiminnanohjaushanke kannattaa toteuttaa vaiheittain. Monivuotisilla jättihankkeilla on tapana paisua, eikä valmistuminen sitten joskus auta luomaan motivaatiota käyttäjille. Pienten askeleiden mallin etu on, että koko ajan tapahtuu ja asioita valmistuu.

Lue koko kirjoitus »

Voit mainiosti vetää toiminnan kehittämishankkeet myös omin voimin. Vetovastuun pitääkin olla oman yliopistosi tai ammatillisen oppilaitoksesi ylimmällä johdolla!

Mutta kaikkea ei kannata tehdä itse. Ulkopuolinen asiantuntija tehostaa omaa ajankäyttöäsi ja tuo näkemystä, joka on kertynyt parhaimmillaan kymmenistä ja taas kymmenistä vastaavista hankkeista. Tätä näkökulmaa ja rutiinia ei omalla väelläsi ole.

Ulkopuolisen asiantuntijan rooleja on toiminnanohjauksessa ainakin seitsemän:

Lue koko kirjoitus »

Menestyimme erinomaisesti uusimmassa Suomen parhaat työpaikat –tutkimuksessa ja sijoituimme viidenneksi 15-49 henkeä työllistävien työpaikkojen sarjassa.

Mutta kuinka? Mehän puuhaamme niiden tylsien toiminnanohjausjärjestelmien parissa, eikö vain?

Lue koko kirjoitus »

6. KÄSKY “Ole tiukkana siinä, että koostettua ja synnytettävää johdon liiketoimintatietoa pitää pystyä käyttämään ja jalostamaan kaikissa johtamisprosessin vaiheissa.”

Jos työntekijä tuottaa tietoa, joka päätyy vain muiden käyttöön, toimintamallisi on rakennettu väärin! Ei ole olemassa sellaista keskeistä tietoa, joka ei voisi olla myös tuon tiedon tuottajalle itselleen hyödyllinen.

Hyvin usein tästä asenteesta ollaan kuitenkin hanketta aloitettaessa kaukana. Toiminnan kehittämisen ja järjestelmien hyötyä omalle työlle ei nähdä. Lähtötilannetta kuvaavat nämä aidot kommentit kentältä:

Lue koko kirjoitus »

5. KÄSKY: Varmista, että toiminnanohjauksessa käytettävät termit ja käsitteet ovat yhteisesti sovitut – tämä joudutaan tekemään joka tapauksessa jossakin vaiheessa!

Minä luulin että sinä luulit että minä luulin.

Äärimmäisen harva on organisaatiossasi syvemmin perehtynyt toiminnanohjaukseen. Siksi valtaosa ihmisistä käyttää siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä iloisena sekamelskana. Silloin luulot helposti korvaavat tiedon. Viestisi vääristyvät. Tavoitteesi tulkitaan väärin.

Lue koko kirjoitus »

Käyn joka viikko puhumassa toiminnanohjauksesta Saan yhdestä kalvosta eniten selkääntaputuksia.

Kalvossa on kahdeksan osa-aluetta, jotka tulee huomioida toiminnan kehittämisessä. Poikkeuksetta kuulen, että ennen esitystäni vain muutama mainituista asioista on vienyt kehityshankkeissa kaiken huomion. Moni kuulijoista oivaltaa ensi kertaa, millaisesta kokonaisuudesta on kysymys.

Tässä nuo kahdeksan kulmakiveä ovat:

Lue koko kirjoitus »